Uutislistaukseen

Miksi pääsiäistä vietetään?

Tiedote. Julkaistu: 11.04.2019, 09:20
Kirkon viestintä

Ennen pääsiäistä kuljetaan Jeesuksen elämän viimeisten hetkien matkassa. Pääsiäisjuhlaa edeltävät päivät johtavat lohduttomasta surusta suureen iloon. Kiirastorstaina Jeesus syö viimeisen kerran opetuslastensa kanssa ja asettaa ehtoollisen. Pitkäperjantaina Jeesus kuolee ristille naulittuna ja häväistynä. Hiljaisena lauantaina Jeesus on haudassa ja pahuus näyttää voittaneen maailmassa. Lauantain ja sunnuntain välisenä pääsiäisyönä alkaa suuri juhla: Jeesus nousee kuolleista. Hauta on tyhjä. Jumalan rakkaus paljastuu vahvemmaksi kuin pahuus ja kuolema.

”Arjen haasteissa voi olla helpompi samaistua pääsiäistä edeltävään epävarmuuteen, epätoivoon, suruun ja murheeseen. Mutta pohjimmiltaan pääsiäinen ei ole toivottomuuden ja kuoleman muistopäivä. Se on toivon, elämän ja kuoleman voittamisen suuri ilojuhla. Kristuksen ylösnouseminen tarjoaa meille iankaikkisen elämän ja myös toivon siitä, että tapaamme rakkaimmat läheisemme taivaassa. Se on ihmeellinen ajatus. Pääsiäisen ilon on hyvä näkyä myös sen viettämisessä”, piispa Laajasalo sanoo.

Useat pääsiäisen viettoon kuuluvat koristeet, ruoat ja perinteet kertovat pääsiäisen tapahtumista: pajunvitsat, kukkokoristeet, pääsiäisruoho sekä suklaamunat. Pajunvitsat viittaavat palmunlehtiin, joita pääsiäistä edeltävänä palmusunnuntaina laskettiin Jeesuksen eteen hänen ratsastaessaan Jerusalemiin. Pääsiäisruoho ja suklaamunat kertovat elämästä, joka voittaa kuoleman. Kukko muistuttaa muun muassa Jeesuksen opetuslapsesta Pietarista, joka kielsi kolmesti tuntevansa vangitun Jeesuksen.

”Siinä on jotain erityisen kaunista, että pääsiäisenä ihmiset ympäröivät itseään asioilla, jotka muistuttavat meitä juuri siitä Jumalan hyvyydestä, että elämä lopulta voittaa. Kasvava pääsiäisruoho muistuttaa paitsi keväästä myös Kristuksen ylösnousemuksesta”, piispa Laajasalo kertoo.

Pääsiäisen ajankohta määräytyy vuonna 325 kirkolliskokouksessa päätetyllä tavalla. Pääsiäisen ajankohta määrittää samalla myös laskiaisen, helatorstain ja helluntain ajankohdan.

Suomessa pääsiäinen on suosittua aikaa kirkoissa. Kiirastorstai oli vuonna 2018 toisiksi suosituin kirkossakäyntipyhä heti jouluaaton jälkeen.

Lisätietoja ja yhteydenotot piispa Teemu Laajasalolle: Satu Huttunen, viestintäasiantuntija, Helsingin hiippakunnan tuomiokapituli, p. 040 551 5851

Suomen evankelis-luterilaisessa kirkossa on lähes neljä miljoonaa jäsentä. Suomen suurin uskonnollinen yhteisö on mukana ihmisten elämän arjessa ja juhlassa ja pitää esillä kristillisiä arvoja yhteiskunnallisessa keskustelussa.

Kirkon viestintä välittää ajantasaista tietoa kirkosta medialle ja suurelle yleisölle. Kirkon verkkosivusto osoitteessa evl.fi

2019-04-16 09:36:00.0