Kirkkoherra Markku Antolan saarna helluntaipäivänä 15.5.2016 Sääksmäen kirkossa

Minä jätän teille rauhani, sanoo Jeesus. Minä jätän teille rauhani. Hengen hedelmiä ovat rakkaus, ilo ja rauha. Niitä on lisääkin. Onko niin, että rauha olisi ihan käden ulottuvilla, mutta emme löydä sitä. Onko niin, että tavoittelemme elämässä jotain muuta kuin rauhaa emmekä siksi sitä löydä? Onko niin, että ihanteeseen menevästä ja menestyvästä ihmisestä ei kuulu rauha?

On muotia etsiä rauhaa mietiskelytekniikoista. Meditaatio, mietiskely, tarjoa yhden tien rauhan etsintään. Kun harjoittaa ajatuksiaan keskittymään johonkin, huomaa helposti, kuinka ajatukset harhailevat kaiken aikaa. Hektinen nykyelämä tarjoaa virikkeitä ja ärsykkeitä jatkuvalla syötöllä. Ajatellaan yhä useampia asioita ja kutakin asiaa yhä vähemmän. Seurauksena on mielen sillisalaatti ja rauhattomuus.

Messussakin voivat ajatukset askaroida ihan muualla kuin luetussa tekstissä ja lauletussa virressä. Kuinka usein saankaan itseni kiinni siitä, että ajattelen kurittomasti niitä näitä, vaikka olen kuuntelevinani Jumalan sanaa! Mitä, jos nyt helluntain kunniaksi keskittyisimme tähän Jeesuksen jäähyväispuheen aarteeseen rauhasta, jonka hän sinulle ja minulle jätti?

Hän sanoi, ettei anna sellaista rauhaa, jonka maailma antaa. Mikä rauha se sitten olisi? Olisiko se sitten taivaallinen rauha? Jeesuksen rauhaan kuuluu ainakin rohkeus ja se, ettei saa vaipua epätoivoon. Jeesus puhui myös siitä, että häntä rakastava noudattaa hänen sanaansa.

Olisiko tässä avain rauhan etsintään? Jeesuksen sanoja kuunnellessa aukeaa hänen ajattelunsa lähimmäisen ja Jumalan rakastamisesta ja itsensä rakastamisesta. Rakkautta ja huolenpitoa kokenut voi rakastaa lähimmäistään. Elämä on elämisen arvoista silloin, kun on joku jota rakastaa. Elämä on elämisen arvoista silloin, kun joku rakastaa minua.

Vietämme helluntaita. Helluntaina juhlimme sitä, että Jeesuksen lupaama Pyhä Henki tuli maan päälle. Kieli-ihmeen seurauksena tuhatpäinen juhlakansa kyseli, mitä ihmettä oli tekeillä.Ja Pietarin ylvään puheen seurauksena kolmetuhatta ihmistä halusi tulla Jeesuksen seuraajiksi ottamalla kasteen. Kaikkien kielten puhumiselle oppimattomien ja kielitaidottomien toimesta annettiin toinenkin selitys, nimittäin, että he ovat juoneet itsensä humalaan jo heti aamutuimaan.

Jeesuksen mukaan Pyhä Henki muistuttaa hänen puheistaan ja opetuksistaan. Näin on tänäänkin. Kun luemme Jumalan sanaa, Pyhä Henki avaa siinä olevan viestin koskettamaan juuri nyt sanan kuulevaa ihmistä. Te rakkaat ensi kesänä rippikoulua ohjaavat nuoret ja ohjaajat tulette rippikoulussa osallistumaan tähän työhön. Pitäessänne raamattupiiriä luette Jeesuksen sanoja, jotka Pyhä Henki avaa tahtomallaan tavalla niitä lukeville.

Ei tarvitse mennä rippikouluun lukeakseen Raamattua. Sitä voi lukea kotona yksikseen. Itse asiassa rauhan etsinnässä on kristillisen mietiskelyn vuosisataiset perinteet. Ottamalla joka päivä lyhyen sanan Raamatusta mietittäväksi huomaa sen kantavan päivän tapahtumissa. Voi tulla messuun, jossa sanaa luetaan, kuullaan ja tulkitaan. Voi lukea Raamattua yhdessä muiden kanssa.

Joku sanoo, ettei usko Jumalaan. Joku sanoo, ettei Jumalalla ole mitään sanottavaa minulle. Kummastakaan asiasta ei voi olla kovin varma ennen, kuin on itse lukenut Raamattua. Pyhän Hengen tehtävä on herättää usko Kristukseen. Usko ei voi herätä, ellei sen edellytyksenä olevaa Kristuksen puhetta kuulla.

Kuulimme äsken Hesekielin kirjasta Jumalan lupauksen puhdistautumisesta. ”Vihmon teidän päällenne puhdasta vettä, niin että te puhdistutte, annan teille uuden sydämen ja teidän sisimpäänne uuden hengen”. Helluntaina juhlimme Jumalan uudistavaa voimaa. Näemme ympärillämme vehreän luonnon ja kylvämme maahan siemenen hyvän sadon toivossa. Ihmismielikin voi uudistua. Masentunut voi löytää levon ja rauhan. Kiireinen voi pysähtyä ja löytää elämän ilon. Murhetta kantava ja syyllisyyden taakan alla uupuva voi löytää armon ja ilon.

Kristityn elämä on jokapäiväistä kuolemista omille himoille ja haluille ja uuden elämän etsintää Jeesuksen seurassa. Hengen hedelmät, rakkaus, ilo ja rauha eivät ole kenenkään tuotettavissa. Ne saa aikaan Pyhä Henki silloin, kun annamme hänen tehdä työtä itsessämme. Kasteessa syntimme pestään pois ja vaikka kastetta ei toisteta, se pesu toistetaan joka päivä. Tänäänkin olemme saaneet puhdistautua synneistämme ripissä. Olemme ottaneet vastaan synninpäästön ja saaneet lahjaksi armon ja rauhan. Ehtoollisella meidät kutsutaan kokemaan Jeesuksen lupaamaa rauhaa. Se ei ole papin rauha, ei kirkon rauha eikä edes omien hyvien tekojen tuoma rauha. Se on Jeesuksen ristillä ansaitsema sovinto ja rauha Jumalan kanssa.

”Minä jätän teille rauhan. Oman rauhani minä annan teille. En minä anna sellaista, jonka maailma antaa. Olkaa rohkeita, älkää vaipuko epätoivoon”.