YouTube-video

Tero Kuparinen

Kappalainen, Akaan seurakunta

Videotehtävä

Jokainen ehdokas on suunnitellut ja toteuttanut videon, jonka teemana on

”Kohtaat valkeakoskelaisessa kahvilassa 10 vuoden kuluttua valitsijasi – minkälaisen kertomuksen kerrot kulkemastasi matkasta valintapäivästä tähän päivään.”

Kysymykset

  1. Mitä erityistä annettavaa sinulla olisi kirkkoherrana valkeakoskelaisille?
  2. Kuka on esikuvasi johtamisessa?
  3. Tiimit, työryhmät vai taakankantajat?
  4. Montako väriä on sateenkaaressasi?
  5. Sijoita itsesi nelikenttään, jossa kulmat ” Se on niin ja aamen”; ”Jumalan sanaa ajan hengessä”, ”Kaikki kohisee kontekstissa”, ”Humaanin ihmisen ihmettelyä ikuisuuden äärellä”.

Vastaukset:

  1. Annan oman läsnäoloni. Olisin valkeakoskelaisten kirkkoherra, kuunteleva ja aktiivisesti toimeen ryhtyvä. Johtaja, joka johtaa tunnollisesti niin, että yhteistyö luottamushenkilöiden kanssa sujuu, työyhteisö voi hyvin ja seurakuntalaiset haluavat kuulua kirkkoon, osallistua sen toimintaan. Tähän minulla on luontaiset edellytykset.  Olen helposti lähestyttävä ja omaan hyvät vuorovaikutustaidot. Psykologisten testien mukaan hahmotan hyvin kokonaisuuksia, enkä luovuta ennen maalia. Minulla on toimivat verkostot, joita hyödynnän työssäni. Taidan talouden kirjanpidon sekä verkostomarkkinoinnin ja kykenen luovaan muutosjohtamiseen. Tästä on näyttöä sekä musiikkialan yrityksen toimitusjohtajana, että pappina. Uutena työmuotona olen kehittänyt Akaan seurakuntaan Loimu -konseptin ja tuonut vapaaehtoisia, joiden kanssa on muodostettu jumalanpalvelusryhmiä. Parhaillaan teen ympäristödiplomia, joka on ajankohtaista muutosjohtamista. Tässä vain kolme seikkaa mainitakseni. Ideoita minulta ei puutu ja annan niiden kukoistaa myös työntekijöillä muistuttaen kuitenkin kohderyhmän tärkeydestä. Kun kysyntä kohtaa tarjonnan alkaa tapahtua.

  1. Minulla on useita hyviä esikuvia, jotka ovat vieläpä minun ystäviäni kuten Jukka Keskitalo ja Antti Kalliomäki. Valitsin kuitenkin Marttojen toiminnanjohtajan Marianne Heikkilän, sillä olen seurannut hänen johtamistaan läheltä jo vuosia ja iloiten todennut kuinka paljon hyvää hän on saanut aikaan. Olemme olleet sekä opiskelu että työkavereita ja viimeksi hän oli mentorini kirkonjohtamistutkinnon koulutuksessa, jonka aikana suunnittelin TV -formaatin. Jaamme samanlainen näkemyksen siitä, miten kirkon tulisi vaikuttaa yhteiskunnassa ja meillä on samankaltaisia vahvuuksia. Verkostot on luotu hyvin, niin että yhtä aikaa voi olla montakin rautaa tulessa. Työ on organisoitu ja koordinoitu kunnolla. Viestintä hoidetaan tehokkaasti. Some -viestintä on asiallista ja kannustavaa. Uskalletaan luoda uutta, kehittää jatkuvasti toimintaa niin että se löytää asiakkaat. Vuorovaikutus on avointa ja välitöntä. Tavoitteet saavutetaan. Jos tehdään virheitä, niin se myönnetään ja koetetaan ottaa opiksi. Johtamisessa näkyy tulos, Naisten Pankki, ja Marttojen vinkit laidasta laitaan ym. Marianne on loistava esimerkki nykyaikaisesta hyvästä johtajasta, jollainen minäkin haluan olla. Häneltä voi kysyä lisätietoja minusta.

  1. Seurakunta, jossa ei ole yhtään taakankantajaa on varmaankin utopia. Yhteistyössä on voima ja sille tulee luoda hyvät puitteet. Aika ajoin on hyvä tarkistaa seurakunnan strategian tienviittojen avulla, että puhalletaan yhteen hiileen.

  1. Sateenkaaressa voi olla seitsemän väriä. Ne kuitenkin sulautuvat toisiinsa niin että puhutaan usein viidestä tai kuudesta väristä. Kristinuskon ja Jeesuksen julistuksen keskeisin sisältö oli heikompien ja vähäosaisten puolustaminen. Tasa-arvo ja yhdenvertaisuus lain edessä on luovuttamaton oikeus, josta ei saa antaa periksi. Seksuaalivähemmistöt ovat sateenkaaren yksi väri. Muina sorrettuina vähemmistöinä mainitsisin ainakin seuraavat ryhmät: muukalaiset, vangit, vammaiset, asunnottomat, yksinäisyydestä kärsivät, seksuaalisen hyväksikäytön uhriksi joutuneet tai muista syistä traumatisoituneet. Näitä leimoja saaneet tulee vapauttaa evankeliumin iloon. Se oli Jeesuksen tehtävä ja se on jokaisen hänen opetuslapsensa tehtävä.

  1. Jos näistä tulee valita yksi, niin se on ”Kaikki kohisee kontekstissa”. Ensimmäinen vaihtoehto ”Se on niin ja amen” tuntuu liian fundamentalistiselta. Monet asiat eivät ole niin yksinkertaisia, ettei niillä voisi olla useita tulkintoja. Kaikkia tulkintoja tulisi kunnioittaa. Toisesta vaihtoehdosta tulee mieleen, että ei Jumalan sana saa olla ajan hengen riepoteltavana. Sen tulee olla Jumalan sanaa riippumatta siitä mikä on ajan henki. Viimeinen vaihtoehto on minulle liian filosofinen, joten parhaiten minun teologiaani kuvaa ilmaisu ”Kaikki kuhisee kontekstissa”.

On tärkeätä ymmärtää missä tilanteessa Jumalan sana on kirjoitettu, mitä se on silloin tarkoittanut ja mitä se voisi tarkoittaa meidän ajassamme. Näin voi ymmärtää sitä syvällisesti ja löytää uusiakin kiinnostavia näkökulmia, jotka synnyttävät keskustelua ja rakentavaa vuorovaikutusta.