Uutislistaukseen

Pitkäperjantain saarna 15.4. Sääksmäen kirkossa

15.4.2022 10.00

Evankeliumista Luukkaan mukaan, luvusta 23

Jeesuksen kanssa teloitettavaksi vietiin kaksi muuta miestä, kaksi rikollista. Kun tultiin paikkaan, jota kutsutaan Pääkalloksi, he ristiinnaulitsivat Jeesuksen ja rikolliset, toisen hänen oikealle puolelleen, toisen vasemmalle. Mutta Jeesus sanoi: ”Isä, anna heille anteeksi. He eivät tiedä, mitä tekevät.” Sotilaat jakoivat keskenään Jeesuksen vaatteet heittämällä niistä arpaa.
    Kansa seisoi katselemassa. Hallitusmiehiäkin oli siellä ivailemassa Jeesusta. He sanoivat: ”Muita hän kyllä on auttanut - auttakoon nyt itseään, jos hän kerran on Messias, Jumalan valittu.” Myös sotilaat pilkkasivat häntä. He tulivat hänen luokseen, tarjosivat hänelle hapanviiniä ja sanoivat: ”Jos olet juutalaisten kuningas, niin pelasta itsesi.” Jeesuksen pään yläpuolella oli myös kirjoitus: ”Tämä on juutalaisten kuningas.”
    Toinen ristillä riippuvista pahantekijöistä herjasi hänkin Jeesusta. Hän sanoi: ”Etkö sinä ole Messias? Pelasta nyt itsesi ja meidät!” Mutta toinen moitti häntä: ”Etkö edes sinä pelkää Jumalaa, vaikka kärsit samaa rangaistusta? Mehän olemme ansainneet tuomiomme, meitä rangaistaan tekojemme mukaan, mutta tämä mies ei ole tehnyt mitään pahaa.” Ja hän sanoi: ”Jeesus, muista minua, kun tulet valtakuntaasi.” Jeesus vastasi: ”Totisesti: jo tänään olet minun kanssani paratiisissa.”
    Oli jo kuudes tunti. Silloin, keskipäivällä, aurinko pimeni. Pimeys tuli koko maan ylle, ja sitä kesti yhdeksänteen tuntiin saakka. Temppelin väliverho repesi keskeltä kahtia. Ja Jeesus huusi kovalla äänellä: ”Isä, sinun käsiisi minä uskon henkeni.” Tämän sanottuaan hän henkäisi viimeisen kerran.

Piispa Hannes Leinonen julisti aikoinaan:

”Risti julistaa synnin tuomiosta. Se näyttää, mihin synti vie. Se vie Jumalan Pojan ristinpuuhun. Jeesuksen ristiinnaulitsijain joukossa näemme juutalaisia ja pakanoita, helleenejä ja barbaareja, voittajia ja voitettuja, joita yhdistää yksi yhteinen intohimo: viha. Se sukupolvi vihasi Jumalaa, tappoi hänet, tahtoi päästä hänestä eroon. Emmekä me, vihan, kateuden, koston, itsekkyyden, omahyväisyyden ihmiset ole sitä sukupovea parempia.”

Emme todellakaan. Elämme aikaa, jolloin väkivallan todellisuus on hirvittävällä tavalla läsnä myös Euroopassa. Venäjä on hyökännyt Ukrainan kimppuun ja mitä todennäköisimmin syyllistynyt julmuuksiin ja sotarikoksiin. Muut sodat maailmassa jäävät meille Euroopassa nyt tämän akuutin kriisin taakse näkymättömiin. Mutta edelleenkään ei ole rauhaa myöskään Syyriassa, Myanmarissa, Jemenissä, Etiopiassa, Israelissa tai Kasmirissa Intian ja Pakistanin rajalla. Kymmenissä aseellisissa konflikteissa kuolee tuhansittain ihmisiä joka vuosi.

Vuonna 2016 vierailin Etelä-Amerikassa, El Salvadorissa ja opin uudella tavalla kunnioittamaan vuonna 1980 murhatun arkkipiispa Oscar Romeron muistoa. Hän uskalsi puolustaa köyhiä maanmiehiään ja menetti tässä taistelussa henkensä. Hänen murhansa 37-vuotispäivänä kirkko ja kirkonmäki oli täynnä väkeä, joka todisti siitä, miten Oscar Romeron puheet olivat toteutuneet. Hän nimittäin oli sanonut, että jos hänet murhataan, hän nousee kuolleista ja palaa puolustamaan köyhää kansaa kuolemansa jälkeen. Ja näin todella tapahtui. Näin todistivat kymmenet eri kirkkokuntien papit televisiokameroiden välittäessä tapahtumaa ympäri maailman.

Yksi mahdollinen tulkinta Jeesuksen kärsimyksestä, kuolemasta ja ylösnousemuksesta on se, että se kutsuu meidät avaamaan silmämme ympäristömme ihmisoikeuksien rikkomuksille ja ihmisarvon loukkauksille. Jeesuksen kärsimys ja kuolema syyttömänä Golgatan ristillä kertoo, miten väärin me ihmiset toinen toisiamme kohtelemme. Inhimillisessä kärsimyksessä ei sinänsä ole mitään jaloa. Jumalan hylkäämänä Jeesus koki ristillä riippuessaan kadotuksen, helvetin ja eron Jumalasta. Raamatun viesti Jeesuksen kärsimyksestä ja kuolemasta on se, että kun hän meni helvettiin ja koki Jumalan hylkäämisen syyttömänä, kenenkään muun ei enää tarvitse mennä helvettiin, siis joutua eroon Jumalasta. Kärsivän Kristuksen ristiltä loistaa valo, joka voittaa kaiken pimeyden. Jeesuksen sijaiskärsimys avaa meille mahdollisuuden ymmärtää Jumalan rakkauden suuruutta jokaista luotuaan kohtaan. Jumala antoi Poikansa kokea suurimman kärsimyksen antaakseen meille kaikille ikuisen elämän. Jorma Kantola pohtii näin kirjassaan ”Tietämättömän täytyy uskoa” myös juuri tätä Kristuksen kärsimyksen syvyyttä. Hän jatkaa: ”Kärsimys jää salaisuudeksi, jota me emme ymmärrä, mutta suurin ja syvin kärsimys on Jumalan vastaus, hänen itsensä antama rakkauden teodikea, jonka kautta hän puhuu sydämiimme. Jeesuksen risti vakuutta, että Jumala on rakkaus, joka on voittanut ja tulee voittamaan kaiken pahan.”

Pitkäperjantai on erityisen pyhä juhla. Kristikuntana hiljennymme Mestarimme kovan kohtalon äärellä. Roomalaisten julmuus ja kansojen alistaminen vaati järjestelmää, jossa voitiin häpäistä ja tappaa uhkaavaksi koetut henkilöt näyttävällä tavalla. Osataan se myös nykyisin, ja näin tehdään kaikissa totalitaristisissa järjestelmissä. Siitä voimme olla iloisia, ettei nykyisin ristiin enää naulita ketään. Mutta paljon ihmisiä tapetaan ympäri maailman eri syistä ja eri tavoin. Vaikka Venäjän aiheuttamat julmuudet ovat nyt lähinnä uutisvirrassa, on syytä muistaa, että edelleen käytetään  kuoleman rangaistusta esimerkiksi Kiinassa. Tietoja kuolemaan tuomittujen määrästä ei ole, mutta Amnesty International arvelee määrän olevan suurempi kuin koko muussa maailmassa yhteensä.

Ajattelen niin, että ihmisarvon puolustaminen ei ole mikään kristinuskon sivujuonne. Se on olennainen osa uskoamme. Jos siis pitkäperjantai havahduttaa jälleen huomaamaan sen, miten syytön voidaan tuomita kuolemaan, se toimittaa mitä ajankohtaisinta tehtäväänsä.

Tämä ei sulje millään tavoin pois sitä, että Vapahtajamme Kristuksen kuolema syyttömänä Jumalan Poikana aloitti aivan uuden aikakauden maailmanhistoriassa. Luukas kuvaa näitä tapahtumia varsin yksityiskohtaisesti. Jeesuksen kuoleman erityispiirre on se, että hän tulee myös Jumalansa hylkäämäksi. Pimeys, maanjäristys ja avoimet haudat sekä ympäriinsä vaeltavat kuolleet osoittavat, että se mitä tässä on tapahtunut, on todella maailmaa järisyttävää. Kuolemalta on otettu valta ja maailman kulkua on muutettu. Kristus kärsi, kuten monet kärsivät. Viesti meille ihmisille on se, että kun kärsimme, Jumala kärsii kanssamme. Tämä on lohdullinen ja olennainen tieto Jumalasta. Hän on kärsivä Herran palvelija, joka on totisesti elänyt ihmisen osan.

Jeesuksen kärsimys ja kuolema ovat ainutlaatuinen tapahtuma. Jumalan Poikana hän sovittaa kertakaikkisesti maailman synnin ja antaa jokaiselle ihmiselle pääsyn Taivaan Isän yhteyteen. Siksi pitkäperjantai on myös hyvä ja upea juhla. Englanniksi sanotaankin Good Friday. Perjantai on hyvä, koska se todistaa Jumalan äärettömästä rakkaudesta jokaista luotuaan kohtaan. Meidän syntimme on kannettu ristille. Meidät on sovitettu Jumalan kanssa. Olemme vapaita toimimaan hänen maailmassaan oikeudenmukaisuuden, hyvyyden ja rakkauden asialla.

Näin kärsimys kääntyy voitoksi, suru iloksi, ja pahuus hyvyydeksi. Sen tekee Jumalan Poika, Jeesus Kristus. Kuolema on nyt voitettu vihollinen. Synti on kukistettu ja pahan valta murrettu. Taivas on auki ja sulkee meidät Jumalan rakkauden syleilyyn.

Nousemme tunnustamaan uskomme kolmiyhteiseen Jumalaan.