Uutislistaukseen

Saarna (Joh. 9: 24–38) Kappelikirkossa 18.10.2020, Ekumeeninen vastuuviikko alkaa

19.10.2020 09.58

Mies, joka oli ollut sokea, kutsuttiin kuultavaksi. Fariseukset sanoivat hänelle: ”Anna kunnia Jumalalle! Me tiedämme, että se mies on syntinen.” Mies vastasi: ”Onko hän syntinen, sitä en tiedä. Mutta sen tiedän, että minä, joka olin sokea, nyt näen.” He kyselivät: ”Mitä hän sinulle teki? Millä tavoin hän avasi silmäsi?” Mies vastasi: ”Johan minä sen teille sanoin, te vain ette kuunnelleet. Miksi te taas tahdotte sen kuulla? Tekeekö teidänkin mieli hänen opetuslapsikseen?” He vastasivat hänelle pilkallisesti: ”Sinä hänen opetuslapsensa olet, me olemme Mooseksen opetuslapsia. Me tiedämme, että Jumala puhui Moosekselle, mutta mistä tuo mies on peräisin, sitä emme tiedä.” ”Merkillistä”, mies vastasi, ”että te ette tiedä, mistä hän on - ja kuitenkin hän on antanut minulle näköni. Kaikkihan me tiedämme, että Jumala ei kuuntele syntisiä, mutta sellaista hän kuulee, joka kunnioittaa häntä ja elää hänen tahtonsa mukaisesti. Ikipäivänä ei ole kuultu, että joku olisi avannut sokeana syntyneen silmät. Jos hän ei olisi Jumalan mies, hän ei olisi pystynyt sellaiseen.” Silloin fariseukset sanoivat: ”Sinä olet syntymästäsi syntinen, syntiä täynnä koko mies - ja sinä rupeat opettamaan meitä!” He ajoivat miehen ulos.
    Jeesus sai kuulla, että mies oli ajettu ulos, ja tavatessaan tämän hän kysyi: ”Uskotko Ihmisen Poikaan?” ”Herra, kuka hän on?” mies kysyi. ”Sano, jotta voisin uskoa.” Jeesus sanoi: ”Sinä olet nähnyt hänet. Hän on tässä ja puhuu kanssasi.” ”Minä uskon, Herra”, mies sanoi ja lankesi maahan hänen eteensä.

Vietämme ekumeenista vastuuviikkoa. Teemaksi on valittu ihmisoikeuspuolustajat. Ensi lauantaina, 24.10. vietetään YK:n päivää Rauhan, ihmisoikeuksien ja kansainvälisen vastuun rukouspäivää. Viettäessämme vastuuviikkoa liitymme kirkkojen yhteiseen työhön rauhan ja oikeudenmukaisuuden sekä erityisesti ihmisoikeuksien puolesta. Kun puhutaan ihmisoikeuksien puolustajista, voi ensinnä tulla mieleen USA:n mustien esitaistelija Martin Luther King tai Etelä-Afrikasta piispa Desmond Tutu tai miksei Nelson Mandela. Mandela vietti vankilassa suurimman osan elämäänsä, koska puolusti tasa-arvoista ihmisarvoa riippumatta ihonväristä. Näiden sankarien ohella tulee mieleen Martti Ahtisaari, joka on perustanut järjestön nimeltä Crisis Management Initiative. Se on kyennyt valtioiden politiikkaan sitoutumattomana neuvottelemaan lukuisia rauhansopimuksia ympäri maailmaa. Martti Ahtisaari oli itse ratkaisevalla tavalla vaikuttamassa Namibian itsenäistymiseen. Ja siksi Namibiassa on tosi paljon Martteja tänäkin päivänä! Ahtisaari on sanonut, että on häpeä, ettei Israelin ja palestiinalaisten välille Pyhällä maalla saada aikaan oikeudenmukaista rauhaa.

Vaikka nämä saavuttamattomat esikuvat kummittelevat mielessämme, voisimme tänään kuitenkin keskittyä ajattelemaan sitä, miten jokainen kristitty on kutsuttu puolustamaan ihmisoikeuksia. Jeesus itse oli ihmisoikeuspuolustajien kärkikaartia – ja siihen meidät hänen seuraajansakin on kutsuttu.

Evankeliumin kuvaamia keskusteluja edelsi parantaminen, jossa Jeesus antoi näön toisten syrjimälle, pohjasakkaan kuuluvalle sokeana syntyneelle. Silloin ajateltiin, että sokeana syntyminen on Jumalan rangaistus jostakin. Fariseukset ja kirjanoppineet eivät uskoneet, että kysymyksessä on aito parantaminen, vaan tenttasivat sokeana syntynyttä ja näkönsä saanutta yhä uudelleen ja uudelleen. Kertomus on varsin pitkä, koko luvun mittainen kokonaisuudessaan. Väärin parannettu!!! Fariseusten reaktiossa paljastuu ihmisen kovuus. He eivät tunnista näkönsä saaneen tilannetta. He eivät osaa asettua hänen asemaansa. He eivät tunne positiivisesta käänteestä pienintäkään myötätuntoa. Ihmisoikeuspuolustajat ymmärtävät, että toisen hyvä ei ole itseltä pois. Parantaminen tapahtui sapattina, jolloin työ oli kiellettyä. Esimerkillään Jeesus osoitti, että ihmisoikeuksia on puolustettava aina, kaikkina päivinä ja kaikkina hetkinä.

Jeesuksen toiminta oli kouriintuntuvaa, tässä kuten muuallakin Uuden Testamentin kertomuksissa.  Hän ei tyytynyt vakuuttamaan ihmisiä Jumalan armosta ja rakkaudesta. Jeesus toimi, hän uskalsi koskettaa ihmisten kipukohtia. Ja kävi sitten keskustelua heidän elämäntilanteestaan.

Oikeudenmukaisuus tapahtuu toiminnan kautta. Oikeudenmukaisuus ei ole vain kauniita periaatteita. Se on asioihin puuttumista, silloin, kun ihmisillä on hätä. Rukoile ja tee työtä – pätee jokaiseen, joka tahtoo puolustaa ihmisoikeuksia. Jeesuksen seuraajat on kutsuttu kyselemään, miten Jumalan tahto voisi toteutua kauttamme. Kun löydämme epäkohtia, on syytä pyytää rohkeutta puuttua asioihin. On uskallettava kyseenalaistaa, ja on osoitettava myötätuntoa niitä kohtaan, joiden oikeuksia poljetaan.

Kertomuksen päähenkilö ei saanut vain näköään, hän sai myös uskon lahjan. Jumala sai aikaan sekä konkreettisen että hengellisen muutoksen sokeana syntyneessä.  Jumala tekee työtään meissä ihmisissä kokonaisvaltaisesti. Oikeudenmukaisuus ja hengellisyys kulkevat käsi kädessä. Pyhän kosketus muuttaa ja liikuttaa koko ihmistä.

Saamme elää korkean elintason maassa. Terveydenhuolto- ja hyvinvointipalvelut on järjestetty maailman mittakaavassa mallikelpoisesti. Siitä huolimatta moni kärsii. Meillä on ihmisryhmiä, jotka ovat altavastaajan asemassa. Tasa-arvo miesten ja naisten välillä toteutuu monessa asiassa, mutta ei kaikissa. Huono-osaisuuden seurauksena perheissämme on lapsia, jotka ovat syrjäytymisvaarassa. On perheitä, joissa työttömyys periytyy jo kolmanteen sukupolveen. Maahanmuuttajat eivät tiedä oikeuksistaan ja on tullut ilmi suorastaan orjuuteen rinnastettavaa hyväksikäyttöä. Köyhyys ja päihteet ajavat ihmisiä rikollisuuteen ja tuhoavaan elämäntapaan.