Uutislistaukseen

piirros, vesihana, järvi, kaloja, suihku, aiheena miten voi säästää vettä ja luontoa Ekopaasto kutsuu mukaan vaalimaan vettä, kuva evl.fi

Paastonaika - mitä voin tehdä?

17.2.2021 08.46

Paastonaika alkaa tuhkakeskiviikosta. Paastonaika valmistaa meitä kirkkovuoden suurimpaan juhlaan pääsiäiseen. Paastonaika on 40 arkipäivää. Sunnuntaipäiviä ei laskettu paastonaikaan kuuluviksi. Paastonajan pituuden esikuvana on Jeesuksen kasteen jälkeinen paasto erämaassa.

Paastonajalla on useita tavoitteita, esimerkiksi

- ihminen katuu syntejään ja kiintymistään tähän maailmaan sekä haluaa palata täyttämään Jumalan tahdon,

- ihminen tutkistelee Jumalan pyhyyttä ja rakkautta, joka näkyy Kristuksen kärsimyksessä ja kuolemassa,

- ihminen pyrkii myös kasvamaan yhä vastuullisempaan elämäntapaan ja luopumaan omastaan hädänalaisten hyväksi.

Ruokatottumusten ja muiden elämäntapojen yksinkertaistaminen ovat usein avuksi paastoon liittyvässä hengellisessä kilvoituksessa.

Perinteinen paaston ajatus on saanut rinnalleen esimerkiksi elämäntapojen tarkistamiseen tähtäävän ekopaaston. Meitä kehotetaan pohtimaan, mitä epäolennaista elämäämme on tarttunut. Turhan karsiminen ja ainoastaan välttämättömän hankkiminen hidastaa ympäristön tuhoutumista.

Ekopaasto-kampanjaa on Suomessa toteutettu vuodesta 2012 alkaen. Suomen evankelis-luterilaisen kirkon kampanjassa innostetaan suomalaisia liittymään pääsiäispaastoon tavalla, joka osaltaan auttaa hillitsemään ilmastonmuutosta. Tämä vuonna teemana on puhdas vesi.

Onko sinua moitittu siitä, että lempivaatteesi ovat kuluneet eikä niitä olisi syytä enää käyttää? Muistuta moittijaa, että niihin pukeutuminen on erittäin ekologista. Esimerkiksi t-paidan elinkaaren aikana vaatimasta vesimäärästä 88 prosenttia kuluu puuvillan viljelyyn. Sillä, että jätät ostamatta uuden t-paidan, säästät 1400 - 2700 litraa valmistukseen kulunutta vettä.

Muovi kuuluu kierrätykseen - ei luontoon. Ongelmia syntyy, kun muovi päätyy sinne, mihin se ei kuulu.  Arvioiden mukaan 60-80 prosenttia merten roskista on muovia. Muovia on meriympäristössä jo kaikkialla: rannoilla, eliöstössä ja syvänteissäkin. Muovin määrä merissä lisääntyy koko ajan.

Ruoan vesijalanjälki on hyvin suuri. Vain häviävän pieni osa vedestä käytetään keittiössä. Monien elintarvikkeiden viljelyyn ja tuottamiseen tarvitaan runsaasti vettä. Esimerkiksi yhteen kahvikupilliseen tarvittavan kahvijauheen tuottamiseen kuluu vettä jopa 140 litraa. Osa siitä vedestä kulutetaan muualla kuin Suomessa.

Kotitaloudet heittävät menemään henkilöä kohden keskimäärin 20-25 kiloa ruokaa vuosittain. Nelihenkinen perhe heittää ruokaa pois keskimäärin 500 euron edestä joka vuosi. Pois heitetyn ruoan tuotanto  on  vaatinut valtavia määriä vettä.

Ruoka on sitä ympäristöystävällisempää, mitä enemmän siinä on kasviksia lähialueilta. Kotimaisten kasvisten käyttö myös työllistää. Kun vielä noudattaa satokausia, pääsee entistäkin lähemmäksi ympäristötietoista ruoka-annosta.

Keskeisintä paastonajassa on kuitenkin se, että se hiljentää meitä ennen vuoden suurinta juhlaa, pääsiäistä. Jos kohellamme kiireen ja monitouhuisuuden keskeltä pääsiäiseen, jää juhla pinnalliseksi. Meidän tuleekin keskittyä ajattelemaan pääsiäisen merkitystä omassa elämässämme jo ennen juhlaa. Kun paastonaikana hiljennymme Jumalan suuren ihmeen edessä, annamme Jumalalle tilaa avata meille pääsiäisen ihmeellistä sanomaa.

Lisätietoja esimerkiksi: www.kirkkokäsikirja.fi/evankeliumikirja, sivu 172

www.ekopaasto.fi